Villiä Suomen historiaa (tai mitä tapahtuu, kun luen laatua)

Kaipasin vaihtelua huonolle fantasialle, joten päätin lukea jotain ihan muuta. Pyrkimys ei tainnut toteutua täydellisesti. Tartuin nimittäin Inkeri Koskisen teokseen Villi Suomen historia: Välimeren Väinämöisestä Äijäkupittaan pyramideihin (Tammi 2015). Kauas fantasiasta ei päästy.lataus

Villissä Suomen historiassa tieteenfilosofian tutkija käsittelee Suomen historiaa ja kieltä koskevaa näennäistutkimusta vakavissaan, mutta viihdyttävällä otteella. Suurin osa villejä teorioita esittävistä tutkijoista on pyrkinyt luomaan Suomelle suurta ja mahtavaa historiaa, jopa esittämään Suomen ihmiskunnan ja kaiken sivistyksen alkukotina. Tähän saadaan sovitettua niin Atlantis kuin Suomen muinaiset kuningasdynastiatkin. Osa teorioista oli minulle jo ennestään tuttuja, osa taas aivan uusia tuttavuuksia. Lukukokemus osoittautui erittäin valaisevaksi, kun sain kontekstin epämääräisille hämärille väitteille.

Spekulatiivisen fiktion kirjoittajalle teos on inspiroivaa lähdemateriaalia niin teorioiden kuin niiden esittäjienkin puolesta. Suosikkini on Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946) ja hänen harjoittamansa luova kielitietede, joka näyttää perustuneen lähinnä vapaaseen assosiaatioon. Parasta on, ettei suomen kielen asemaa alkukielenä tulikivenkatkuisesti puolustanut ”taidemaalari, kuvanveistäjä, pilapiirtäjä, näyttelijä, runoilija, kirjailija, säveltäjä, soittoniekka, keksijä, arkkitehti, kielentutkija, suomalaisuusmies, rotuteoreetikko, astronomi, egyptologi, maailmanmatkaaja, suojeluskuntapäällikkö, poliittinen yksityisyrittäjä ja maailman kohtaloiden oraakkeli, suurmiesten ja kruunupäiden tuttu [ja] uuden ajan Väinämöinen” osannut suomea hyvin, joten hän joutui julkaisemaan ensimmäisen teoksensa ruotsiksi! Kukaan ei ole varma, kuinka tosissaan mies oli, hänestä kun syntyi ”ajoin hyvinkin salajuonikas vaikutelma”. Hänen seuraajistaan kehittyi kuitenkin koulukunta, joka oli aivan vakavissaan.

Aspan mukaan suomi on kieli, jota ihmiskunta puhui ennen kielten sekoittumista Baabelissa. Suomalaisuusaate yhdistyi egyptomaniaan: olihan Egyptin – kreikaksi Aiguptos eli Äijäkupittaa – muinainen nimi Kemi. Muita vastaavia yhteyksiä olivat Kalmari – Kalameri, Tunisia – Tuonen sija ja Rhône – Roinajoki. Ilmiselvästi esi-isämme ovat käyneet nimeämässä paikkoja! Aspan toisen teoksen nimi onkin Suomen kultainen kirja II, Kalevala ja Egypti, Riemujulkaisu Kalevalan satavuotispäiväksi. Kirjan kuvituksessa esiintyy mieleenpainuva hiihtävä faarao. Opimme, että muinaissuomalaiset pystyttivät pyramiidit eli pyhät raamit.

Suosittelen lämpimästi Villiä Suomen historiaa. Se on kattava esittely kaikista outouksista, joita maamme uljaasta historiasta on esitetty. Jos Sigurd Wettenhovi-Aspa kiinnostaa henkilönä, Ylen Elävästä arkistosta löytyy juttua vuodelta 1961. Yle Areenasta taas löytyy 25.4.2017 ilmestynyt ohjelma ”Sigurd Wettenhovi-Aspan ihmeellinen elämä”.

Kansi_isoMikä parasta, Salakirjoilta on ilmestynyt tänä vuonna lupaava teos Hermeetikko-kirja 5 – Wettenhovi-Aspan kokoiltuja sanahelinöitä hivelemään vaativan lukijan mieltä!  Wettenhovi-Aspa on siis edelleen vahvasti pinnalla. Tämä laatuteos on ehdottomasti kaivettava esiin, koska olenhan idetiteetiltäni vaativa lukija ja mieltäni sopii hivellä.

Mitä tästä opimme? Huonoutta voi yrittää vältellä, mutta huonous on kaikkialla. Sitä voi vain syleillä.

Mainokset

2 thoughts on “Villiä Suomen historiaa (tai mitä tapahtuu, kun luen laatua)

  1. Kirja vaikuttaa ilmiselvältä laatuteokselta. Sattuiko siinä olemaan se jonkun fennofiilin luoma teoria siitä, että Suomen Turussa on sijainnut korkeakulttuuri tuhansia vuosia sitten?

  2. En nyt äkkiseltään muista, kun jouduin jo palauttamaan kirjan, mutta liittyisikö Äijäkupittaa Turkuun? Kuulostaa suorastaan aspalaisen uskottavalta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s