Kirja-arvostelu: Rejected Princesses

Näin kesäsateilla voin raportoida, että sain mitä parhaan joululahjan. Tietokirja tuntemattomista taikka huonosti käyttäytyvistä historian sankarittarista kuvituksineen kaikkineen? Tänne heti välittömästi!

Kirja-arvostelu on ilmestynyt Spin-lehden numerossa 1/2017


princesses

Jason Porath: Rejected Princesses – Tales of History’s Boldest Heroines, Hellions & Heretics

Historian epäsovinnaisista sankarittarista kertova Rejected Princesses -blogi on nauttinut suurta suosiota jo hyvän aikaa. Blogi herätti huomiota niin mahtavilla tarinoillaan kuin Disney-tyylisillä kuvituksillakin. Kirjaprojektin valmistumista on odotettu kuin kuuta nousevaa. Jason Porathin kirjoittama ja kuvittama tietokirja Rejected Princesses – Tales of History’s Boldest Heroines, Hellions & Heretics ilmestyi lopulta vuoden 2016 lopulla (HarperCollins).

Suurista odotuksista huolimatta Rejected Princesses onnistui yllättämään erinomaisen positiivisesti. 350 sivua hyvin iskettyä tarinaa historiallisista ja tarunomaisista naisista, joiden elämä on satua ihmeellisempää! Hienoja värikuvituksia ja lähdeluettelo (kiitos ja ylistys)! Tiiliskivellinen inspiraatiota kirjoittajille, historianharrastajille ja kenelle tahansa, jota mieskeskeinen historiakuva on koskaan tympinyt! Kaiken päätteeksi kirja on erittäin kaunis, joten sen hankkimista ei voi kuin suositella lämpimästi.

Rejected Princesses on viihdyttävin ja omaperäisin populääritietokirja hetkeen. Se on tietosanakirjamainen katsaus, jossa liikutaan maanosasta ja aikakaudesta toiseen. Useimmista henkilöistä on noin kahden sivun kuvaus, mutta pisimmät tarinat ovat viiden sivun luokkaa. Tietojen paikkansapitävyyden tarkistaminen perusteellisemmista lähteistä on toki suotavaa, koska kirjoittaja tuntuu suhtautuvan tarinoihin varsin viihteellisellä otteella. Innoituksen lähteenä kirja on kuitenkin omaa luokkaansa.

Hauska yksityiskohta on, että kirjan luvut on värikoodattu vihreästä punaiseen eli lapsiystävällisestä aikuisempaan materiaaliin. Vihreät tarinat ovat kirjan alussa, joten karkkiväristä kirjaa uskaltaa lukea myös lapsiyleisölle. Lisäksi joka luvussa on samaten värikoodatut merkinnät esimerkiksi väkivallan tai seksuaalisen sisällön suhteen. Tällaisessa kaikenikäisille suunnatussa tietoteoksessa ne puolustavat paikkaansa, kirjasta kun löytyy rankkojakin kohtaloita.

Rejected Princesses ehtii esitellä sata naista, joista jokaisesta haluaisi kuulla lisää. Paras suositus lieneekin nostaa esiin heistä muutamia.

Kiinnostavatko ryökäleet? Tarinoiden mukaan Moll Cuttpurse (1584–
1659) oli englantilainen varas, joka harjoitti niin ristiinpukeutumista (joka oli siihen aikaan laitonta) kuin parittamistakin ja ilmestyi omaan oikeudenkäyntiinsä miesten vaatteissa ja kännissä kuin käki. Ristiinpukeutumisen lisäksi hänen sanotaan käyttäneen asusteenaan asekokoelmaa tikareista miekkoihin – sekä kukkasia. Hänen kuuluisin tempauksensa oli ratsastaa mieheksi pukeutuneena Lontoon halki kuuluisalla matemaatikkohevosella, joka osasi laskea ja pelata korttia ja noppaa. Nämä olivat aikalaisista niin hyviä juttuja, että Moll Cuttpurse sai oman näytelmänsä. Tarinoiden todenperäisyyttä sopii epäillä, mutta kyseessä on oikea henkilö, joka todellakin esitti itseään näytelmässä.

Entä poliittisesti aktiiviset johtajat? Toscanan kreivitär Matilda (1046–1115) oli italialainen mahtihenkilö ja paavi Gregorius VII:n tukija investituurariidan aikaan. Yksinkertaistettu versio tästä paavin ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan välisestä kahinasta lienee useimmille tuttu jo kouluhistoriasta: paavi joutui pakenemaan Roomasta, hän julisti kuningas Henrik IV:n pannaan, ja tämä joutui matkustamaan anomaan paavilta anteeksiantoa – talvella paljain jaloin lumessa. Jostain syystä tuntuu jäävän mainitsematta, että kreivitär Matilda oli paavin tärkein sotilaallinen tukija, jota ilman konfliktilla olisi todennäköisesti ollut hyvin erilainen päätös. Kuuluisa sananparreksi noussut Canossan matka tehtiin kreivittären linnakkeen porteille.

Mitä avaruuteen tulee, kirjassa esitellään amerikkalainen kuuro tähtitieteilijä ja suffragetti Annie Jump Cannon (1863–1941), joka kehitti tähtien spektriluokittelun. Hänen sanansa toisen maailmansodan kynnyksellä koskettanevat edelleen scifistin jos toisenkin sydäntä:

”In these days of great trouble and unrest, it is good to have something outside our own planet, something fine and distant and comforting to troubled minds. Let people look to the stars for comfort.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s