Raapaleita työmarkkinoilta ja maailmanlopusta

Spin_2017-1

Raapaleet. Ihanat, kamalat sadan sanan novellit. Kirjoitan niitä jonkinlaisena masokismiharjoituksena (salaa olen alkanut pitää niistä). Aion julkaista raapaleita blogissani sitä mukaa, kun ne menevät läpi johonkin julkaisuun tai kehtaamiskynnys muuten ylittyy. Kootut raapaleet löytyvät kuvaavan otsikon alta, mutta uudet saavat aina oman päivityksensä.

Nämä raapaleet on julkaistu Spin-lehden numerossa 1/2017


Pyhiinvaellus

En halua kuolla tielle. Ajattelen niin joka päivä. Tallaamme pölyisen käärmeen selkärankaa. Betonissa on railoja ja murtumia, juuret ovat puskeneet läpi. Puita täällä ei ole. Niin minulle sanotaan.

Minä haluan kuolla puun alle. Nojata runkoa vasten, upottaa jalkani virtaan, nähdä palavat lehdet ja niiden lävitse taivaan. Mitä siitä on jäljellä.

Siksi siedän kättä hartiallani, vaikka kosketus puistattaa minua. Annan vetää itseni lähelle yöllä, jotta olisi lämmin. Minulla ei ole.

Tien päästä me löydämme shamaanin. Puristan hänen käsiään liian tiukasti, tunnen niiden uurteet.

Hän näkee minut kokonaan.

Ja minä näen hänet, kun hän ihmeitätekevillä käsillään asettaa kasvoilleni kaksi pyöreää lasinpalasta rautalankakehyksissään.


Asiakasrajapinta

Hoidan työssäni asiakasrajapintoja. Työhaastattelussa ilmoitin, ettei minulla ole sosiaalisia taitoja. Se ei haitannut. Rekrytointikonsultin mielestä olin hyvä tyyppi.

Työni on F2F ja D2D, kohtaan päivittäin vaativia viestintätilanteita. Näen ihmiskunnan nurjan puolen: huutoa ja kiroilua, kiinni läimähtäviä ovia, räksyttäviä koiria.

Ymmärtäähän sen. Haluavat vain olla rauhassa. Asiakasrajapintaosaajalla ei mene sormi suuhun.

Hymyä kasvoille ja jalkaa oven väliin. Sillä tavalla sitä töitäkin saadaan.

Asiakas saattaa olla vastahakoinen, mutta dynaaminen moniosaaja kääntää sen voitoksi. Kloroformi auttaa.

Sitten vain kiinni rajapintoihin. Otetaan esiin fileerausveitsi, neula ja lankaa sekä kansio, johon asiakasrekisterimme on prässätty. Rajapinnat liittyvät toisiinsa kauniisti. Olen hyvä työssäni.

Ryhmähaastattelussa kokosimme yhteisprojektina tilkkutäkin.


Taivaanrannanmaalari

Osaan maalata auringonlaskuja. Vain ja ainoastaan. Taiteellinen urani kaatui siihen. Voiko kliseisempää olla? Ihme, ettei olemassaoloni lakannut nolouteensa. Taidekoulusta minut naurettiin pihalle.

En saanut myytyä kuin muutamia akvarelleja sukulaisille ja eläkeläismummoille. Hekin antoivat ymmärtää kahvin ja pullan äärellä, että muutama lehmä olisi elävöittänyt maisemaa. Auringonlaskut oli nähty.

En koskaan halunnut maalata mitään muuta. Uneni täyttivät taivaan värit äärettömässä palavassa loistossaan. Muut aiheet olivat sen rinnalla tyhjiä.

Minä olin oikeassa.

Seison yksin talon katolla. Kaupunki on autioitunut. Taivas hehkuu vihreänä, kultaisena ja purppuraisena väreissä, joita ei tulla enää näkemään. Kuuma tuuli nuolee ihoani ja kuivattaa maalin. Tätä auringonlaskua olen odottanut. Viimeistä.


Toimistoapinan paluu

Minut herätettiin henkiin voodoorituaalilla sirkuksen yt-neuvottelujen alla. Työvoimaa tarvitaan, eikä edesmenneitä voi irtisanoa.

Minulle maksetaan edelleen pähkinöinä, mutta enää ei pähkinäallergia haittaa. Seuraavassa palautekeskustelussa pohditaan, ovatko cashewpähkinät turha kustannuserä ja voisiko kohdallani joustaa lounastauoista.

Aamuisin asettelen raajani takaisin oikeaan järjestykseen. Olen aina ollut levoton nukkuja.

Intiasta kysellään sähköpostilla, miten VR toimii. Marakatit ovat karanneet ilkamoimaan kaupungin hautausmaalle. Toimitusjohtaja vaatii tulosraportteja Balilta käsin. Tuijotan ruutua punaisilla silmilläni.

Onneksi olen oppinut uusia temppuja. Yhdellä ruksauksella irrotan toisen käsistäni. Se lähtee metsästämään marakatteja. Toisella kädellä piirrän pöytään pentagrammin ja sytytän kynttilät rautatiedemonille. Mutisen manauksen samalla, kun varpaani nakuttavat tulosraportteja.

”Homma hoidossa”, kuittaan kaikille.

(Ks. Kielenkääntäjä sekä Toimistoapinan kuolema)


Tuntematon virhe

Natasha tuli tajuihinsa asuntonsa lattialla. Hän räpytteli hitaasti ja jäi tuijottamaan kattoa. Sen siitä sai kun kämppiksenä oli hipinretku, Derin oli taas maalannut kattoon jotain mandaloita.

Kesti hetken, ennen kuin hänelle valkeni, mitä roiskeiset kuviot katossa olivat. Keittiötasolla retkotti tutunnäköinen ruumis. Jos hän olisi tullut kotiin yhtään aiemmin…

Natasha kavahti istumaan ja katui sitä punaiseksi värjäytyneen huoneen kiepahtaessa. Hän vilkaisi alaspäin. Työvaatteet, kulkukortti edelleen takin rintamuksessa. Natasha Dyachenko, tulkki, Bionic Interpreting.

Hän kohotti kätensä korvalleen. Korvasta valunut veri tahrasi hänen sormensa.

”Uutiset”, hän sanoi ääni vapisten.

Seinäpäätteelle rävähtivät BBC:n otsikot. ”Suurvaltasuhteet ilmiliekeissä.” ”Aloittiko tämä tulkki kolmannen maailmansodan?”

Hänet oli hakkeroitu.


Aivovuoto

Rottapopulaatio jäi kodittomaksi, kun opiskelija-asuntoalueelta raivattiin pensaat kehityksen nimissä. Varjoisilla pihoilla kävi kuhina, kun pakolaiset etsivät pesäpaikkaa.

Asukkaat valittivat. ”Mitäs elätte niin paskaisesti”, oli kiinteistöhuollon vastauksen ydin. Kiitin onneani, että asuin kuudennessa kerroksessa.

Epäilykseni heräsivät, kun näin rottien odottavan jonossa hissiä.

Ei se mitään, että löysin tiskialtaasta rottakaksikon, mutta ne olivat virittäneet teesiivilästä katapultin ja ampuivat minua pähkinänkuorilla. Roskakaapista kuului bakkanaalinen meteli.

Pahin oli tapahtunut: aivovuoto oli totisinta totta. Opiskelijoiden aivoista tihkuva visvainen ajatusmateria oli tehnyt rotista superälykkäitä.

Kirosin kiinteistöhuollon hampaattomuutta ja valmistauduin sotaan tuholaismyrkyllä ja hengityssuojaimella.

Toivoin, etteivät ne olleet minua älykkäämpiä.

Samassa valot sammuivat. Rotat olivat löytäneet sulakekaapin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s