Kesä ja kirjelarppaus: Kirjeitä vuodelta 1811

Onko kirjelarppi tuttu käsite? Ei ollut minullekaan ennen tätä kesää, mutta lyhyen kokemukseni perusteella voin suositella lämpimästi! Ruotsissa kirjelarpit ovat olleet juttu jo pidempään. Lyhyesti sanottuna tarkoituksena on pelata roolipelihahmoa perinteisesti etanapostilla lähetettyjen kirjeiden avulla. Koskaan ei ole postin kulku tuntunut näin hitaalta!

Olen kesän ajan mukana 1800-luvun alun Englantiin sijoittuvassa pelissä, jossa kaikki pelaavat suhteellisen yläluokkaisia hahmoja. Luonnollisesti kaikilla on tarinansa, salaisuutensa ja pakkomielteensä kirjansidonnasta keijukaisiin. Skandalöösejä romanssejakin saattaa kehittyä. Meneillään oleva sota tuo mukaan oman draamansa. Mutta kaikki tapahtuu kirjeitse!

No, ei aivan kaikki. Pelin FB-tapahtumassa järjestettiin ennen pelin alkua naamiaiset, joissa voi tavata muita hahmoja tai hankkia lisää kontakteja – itse löysin sieltä ilahduttavan nuoren renessanssineron. Myös herrasmieskerhossa voi laajentaa sosiaalisia piirejään. Etenkin naamiaiset toimivat oikein hyvin alkusysäyksenä pelille: siinä sai hauskan kuvan muista hahmoista ja puheenaiheita ensimmäisiin kirjeisiin. Pelaajat voivat toki keskenään sopia hahmoille tapaamisia ja hoitaa ne miten haluavat, mutta pääpainon pitäisi olla kirjeissä.

Kontakteja, joiden kanssa käydään kirjeenvaihtoa, on yleensä 2-4. Väittäisin, että kansainvälisessä pelissä niitä voisi olla enemmänkin, koska posti kulkee väistämättä hitaasti. Kontaktien kanssa sovitaan, miten usein kukin jaksaa ja haluaa kirjoittaa: odottaako joku vastausta parin päivän vai viikon sisään? Kuka haluaa draamailla perin pohjin ja kenestä on vain kivaa saada hienoja kirjeitä?

Kirjelarppaus on minusta hauska, matalan kynnyksen vaihtoehto tekstipohjaisille ja miksei muillekin roolipeleille. Ainakaan kukaan ei odota improvisointitaitoa tai välitöntä reaktiota! Sen sijaan voi vetää henkeä, hakea kupin teetä, silmäillä kahta horjuvaa kirjatornia ja pohtia rauhassa, aloittaisiko aikakauden runoudesta vai keijukaisista. Ja taustatyötäkin saa tehdä ihan niin paljon (tai vähän) kuin miltä tuntuu, kukaan ei ole varsinaisesti vaatinut sonettien kirjoittamista…

Materiaaleihinkin voi panostaa niin paljon kuin haluaa, ellei sitä ole erikseen määritelty. Historiallisessa pelissä pyritään jonkinlaiseen ajanmukaisuuteen, mutta mitään ryppyotsaisuutta en ole havainnut. Sen sijaan olen oppinut jännittäviä asioita:

• Miten saadaan kirje mahtumaan yhdelle arkille? Useamman lähettäminen olisi ollut lievästi epäkohteliasta, koska vastaanottaja maksoi postimaksun.
• Miten kirje kannattaa taitella, mitkä osat jäävät piiloon ja antavat lisää tilaa monisanaisille kirjoittajille?
• Näyttääkö käsialani edelleen samalta kuin ala-asteella?
• Onko kivaa kirjoittaa pitkä kirje mustepullon ja kirjoitusterän avulla? Ei, mutta sen jälkeen on voittajaolo!
• Onko täytekynä sittenkin lahja maailmalle? On. Etenkin hyvä sellainen.
• Mikä paperilaatu imee mustetta kuin sieni ja mikä levittää sen kammottavasti?
• Sinettilakan ja sinettien jännittävät salat, eli miten luoda uskottava illuusio alkavasta tulipalosta. Sydänlangallinen sinettivaha on syvistä syövereistä.
• Miten antaudutaan yösydännä lasisten kirjoitusterien ja sulkakynien kiusauksille?

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut aivan ihanaa nörtteilyä ja kivaa kesätekemistä. Kirjeiden kirjoittaminen on taas uusi kirjoittamisen muoto, joka tuo tervetullutta vaihtelua esimerkiksi loputtomaan editointisuohon. Hauskinta tässä on vastavuoroisuus, tieto siitä, että joku todella odottaa kirjettäni ja todennäköisesti arvostaa sitä, jos kehitän siihen jotain vähän enemmän – juuri sen täydellisen runolainauksen tai viittauksen päivänpolttaviin uutisiin… Tulin lukeneeksi Shakespearen sonetit ihan vain tätä varten.

Letter Larping -blogista löytyy erinomaisesti tietoa siitä, mistä on kyse ja mitä pelejä on tulossa. Syksyllä on tiedossa 1920-luvun Harry Potter -maailmaan sijoittuva Incendio-peli, tosin ilmeisesti ruotsiksi. Toivottavasti kansainvälisiä pelejä syntyy enemmänkin, tai muuten on edessä ruotsin pikakurssi. Jos teillä on tietoa lupaavista kirjepeleistä, niin olisi erittäin kivaa kuulla niistä!