Nyt on kyllä taas syyshulluus riehunut. Ja minä. En päässyt Turun kirjamessuille hyvistä aikeista huolimatta, koska deadlinet ja seikkailut kaatuivat niskaan.
Mitkä deadlinet, kysytte kuorossa? (Kuoro: …)
Vaikkapa kääntämäni kirjan dedis. Ja Verkko-Spinin julkaisun dedis. Kirja on onnistuneesti käännetty suohon ja korjaukset työn alla, Verkko-Spin 2/2021 taas ilmestynyt kaikessa loistossaan. Sekä perinteikäs että verkkolehti ovat tällä kertaa ekoteemaisia. Verkkotoimittajalla on kivaa, kun on näin mielenkiintoista sisältöä. Menkää! Lukekaa! Lehdessä on muun muassa hieno Dinotopia-aiheinen artikkeli ekoutopiasta. Ja dinosauruksista. Etenkin dinosauruksista.
Entä mitkä seikkailut, kysytte kuorossa? (Kuoro: …)
Tapahtuipa niin, että Witcher School tapahtui. Taas. Lähdin siis spontaanisti Puolaan larppaamaan noiturikokelasta Kaer Tieleen, susikoulukunnan hienoon linnaan. Reissu oli seikkailullinen niin pelissä kuin sen ulkopuolellakin, mutta juonipaljastukset ovat pannassa. Sanotaan nyt vain, että hopeapommien askartelu ja räjäyttely on hieno ajanviete ja veitsenheitto lupaava harrastusmahdollisuus. En ole ikinä altistunut samanlaiselle määrälle äärimmäisen huonoja vitsejä. Tästä saatan kirjoittaa kunnollisen postauksen tai jutun jonnekin, kenties sitten, kun kuvamateriaalia ilmestyy.
Matkustaminen oli periaatteessa helppoa rokotustodistuksen kanssa, mutta kaikki muut haasteet iskivätkin sitten pankkiautomaatin syömästä luottokortista yllättävään 26 tunnin paluumatkaan. Trial of the Grasses ei ole mitään todellisuuteen verrattuna (vaikka koe olikin toisella kerralla vielä häiritsevämpi kuin ensimmäisellä!). Nyt taistelumieliala antaa hiljalleen tilaa armottomalle väsymykselle. Mutta hauskaa meillä oli!
Paperiaaveet 