Täällä on ollut hiljaista viime aikoina. Paperihahtuvat vain leijailevat, välillä joku niistä leimahtaa liekkeihin. Blogihiljaisuus tarkoittaa yleensä sitä, että on tapahtunut liian paljon tai liian vähän. Tässä tapauksessa sanoisin, että paljon. Pieni päivitys on siis paikallaan.
Olin helmikuussa Usva-kirjoittajaleirillä, jonne vein postapovaihtoehtohistoriameriromaanikäsikirjoitukseni (eikö suomi olekin kaunis kieli?). Käsikirjoituksen, jonka olin kirjoittanut loppuun. En valmiiksi, mutta loppuun. Ensimmäistä kertaa elämässäni. Tämän aikaansaaminen vaati aikaa, tuskastelua ja deadlinen ylittämistä, jota katsottiin armollisesti läpi sormien.
Ei ollut kuitenkaan aikaa jäädä pohtimaan, miten käsittämättömän merkityksellinen saavutus tämä oli itselleni; piti lukea ja kommentoida leiriä varten toisen kirjoittajan samanmoinen fantasiatiiliskivi. Sitä sitten luettiin yön läpi aamuseitsemään, kun juna kohti Mikkeliä ja leiriä lähti puoli kymmeneltä. Ja neljän tunnin junamatkan ajan. Ja iltakymmeneen asti leiripaikalla. Lievää maanisuutta oli ilmassa. Sain kuulla muutamaan otteeseen lempeästi, että loppuun voi lukea myöhemminkin. Mutta kun se oli hyvä tarina! Ja halusin tietää, miten se päättyy!
Leirillä oli taas tosi mukavaa ja lämminhenkistä, paras ilmapiiri palautteelle. Vannon, että uskallan lukea sen palautteen ihan kohta. (Yleispalautteen luin toki jo, enkä ilmeisesti ole onnistunut saamaan aikaan mitään hirvittävää epäluomaa.) Jos ei sitä ennen ehdi, niin huhtikuun Camp NaNoWriMosta saattaa tulla editointisuo. Toisaalta uusi tarina polttelisi jo sormenpäitä…
Vuoden alussa oli myös haasteellinen novellidedis – olin lupautunut kirjoittamaan joulunovellin, koska enhän osaa sanoa ei. Ja ajattelin, että kokemus olisi mielenkiintoinen. Sanotaanko, että lopputulos saattaa myös lukijan mielestä olla mielenkiintoinen… Oli kivaa palata Omataivaan kyberpunkmaailmaan. Sinne voisin ehkä kirjoittaa lisääkin. Jos esimerkiksi keksisin, miten teknologia toimii.
Projekteja ja julkaisuja leijuu ilmassa. Tiedossa on neljä novellijulkaisua ja jotain muuta pientä, lisää dediksiä ja käännettävääkin. Blogiin ja Spiniin pitäisi lukea ja arvostella kirjoja.
Kirjoista puheen ollen koin elämäni järkytyksen, jonka aiheutti jälleen kerran Huonon Fantasian Lokikirja. Minulle nimittäin valkeni, etten ollutkaan lukenut Kumppanusten kirjat -trilogian toista osaa! Tämä paljastui vasta seuraavan trilogian ensimmäisen kirjan aikana. Ennen sitä mikään ei viitannut siihen, että jotain olisi jäänyt välistä. Ei kirjojen sisältö, eivät juoniselostukset. Lopulta intensiivisen wikipedioinnin jälkeen olen melkein varma, etten ole lukenut Kuninkaan nousua. Kunniani luonnollisesti vaatii, että tämä on korjattava. Luulin jo lukeneeni kaiken Salvatoren Homecoming-trilogiaan asti. Mutta ei! Siispä kiusaan itseäni tällä kääpiöinnillä, kunnes posti tuo loput uusimmasta trilogiasta. Lukupiirin vuoksi! (Uutta blogipostausta en tästä jaksa kirjoittaa, kääpiöt hyppivät jo korvista, mutta ajattelin koota parhaat palat hienoiksi inspiraatiokuviksi.)
Pitkältä ja polveilevalta lukulistalta löytyy tällä hetkellä seuraavaa:
Masokismin takia: R.A. Salvatore – Kumppanusten kirjat (#2 Kuninkaan nousu)
Lukupiiriin: R.A. Salvatore – Homecoming-trilogia (#2 Maestro ja #3 Hero)
Blogiin: Siiri Enoranta – Josir Jalatvan eriskummallinen elämä (kadotin ja löysin kirjan, nyt olisi korkea aika lukea se loppuun!)
Anniina Mikama – Taikuri ja taskuvaras (tätäkin on aloitettu)
Spiniin tai blogiin: Carol Berg – The Sanctuary Duet (#1 Dust and Light ja #2 Ash and Silver), kunhan posti tuo nämä. Berg voi olla uhka tai mahdollisuus, mutta tämä …duetto sijoittuu samaan maailmaan kuin aiemmin hämmennystä aiheuttanut The Lighthouse Duet, ja maailma oli hieno. Kiusaan lukijoita tälläkin sarjalla, jos vain siitä selviän. Päähenkilö ainakin kuulostaa edellistä elinkelpoisemmalta.
Tehtävää siis riittää ja blogipäivityksiä on tiedossa. Sormeni syyhyävät jo päästä ikuistamaan muutamia kuolemattomia Drizzt-lainauksia…
Kuva: Lisa Fotios / Pexels.com
Paperiaaveet 
Mikään ei ole tuskaisampaa kuin sarjan jonkun,osan vahingossa lukematta jättäminen! Paljon voimia sinne!
… tai typot kommenteisssa. Äh.
Hah, en edes huomannut! Mutta nyt alan epäillä, että olen sittenkin lukenut tämän ja pyyhkinyt kaiken vain muististani 😀 Tai sitten se jäi kesken… Tutkimukset jatkuvat.